Vapaasukellus

Sukellusta, joka tapahtuu ilman minkäänlaisia hengityslaitteita, kutsutaan vapaasukellukseksi. Normaalisti apuvälineinä toimivat vain maski ja räpylät. Vapaasukelluksessa sukeltaja voi kehittyä erittäin hyväksi ja saavuttaa huomattavia aikoja veden alla. Lajin kilpailumuoto on myös lisääntynyt todella paljon ja sitä harrastetaan myös Suomessa aktiivisesti. Laji vaatii paljon harjoittelua ja siinä noudatetaan tiukkoja turvallisuusohjeita.

Suomessa vapaasukellusta opettaa ja tapahtumia järjestää Suomen vapaasukellusseura. Seura toimii yhteistyössä Suomen Sukeltajaliiton kanssa. Vapaasukeltaminen aloitetaan yleensä aina seurassa. Lajia ei tule harrastaa yksin tai kenenkään kokemattoman kanssa. Vapaasukellus voi olla todella hengenvaarallista, ellei turvallisuutta noudateta. Sääntö numero yksi onkin, että koskaan ei saa sukeltaa yksin.

Vapaasukelluksen välineet ovat alun perin samoja kuin snorkkelisukelluksessa käytetyt välineet. Ne on kuitenkin kehitetty vastaamaan erityisesti vapaasukelluksen tarpeita ja tukemaan tätä lajia paremmin. Snorkkelia useimmat vapaasukeltajat eivät käytä laisinkaan, sillä se voi aiheuttaa vaaratilanteen tajunnanmenettämistilanteessa ja sen avulla ei ole yhtä helppoa antaa kehon itse säätää hapen säästely mekanismia.

Maski on usein pienikokoinen. Pieni maski auttaa siinä, että sen paineentasaukseen ei tarvitse käyttää ylimääräistä ilmaa keuhkoista. Räpylät ovat erityisesti vapaasukellukseen valmistettuja monoräpylöitä tai pitkälapaisia räpylöitä. Märkäpuku on erikoisvalmisteinen, sillä siitä puuttuu normaalisti käytettävä nailonkangas sen sisäpuolelta. Puku myös valmistetaan mittatilaustyönä, jotta se istuu hyvin sukeltajan päälle. Vapaasukeltajat käyttävät myös usein erilaisia painoja sukelluksessaan. Niiden avulla on helpompi kompensoida kehon kelluvuutta. Painoina voi toimia kaulapaino, painovyö tai -liivi. Monet kokeneemmat sukeltajat lisäävät varustukseensa vielä kellon, johon on yhdistetty syvyysmittari. Tästä on helppo seurata sukelluksen kestoa ja syvyyttä.

Kilpalajit

Vapaasukelluksen kilpailut ovat yleistyneet viime vuosina paljon. Suomen joukkue on edustanut Suomea monissa kansainvälisissä arvokilpailuissa ja menestynyt niissä hyvin. Kaikkiin kilpailuihin osallistuminen on mahdollista, kunhan on ensin opetellut lajin perusteet ja tekniikan. Suomen vapaasukellusliitto järjestää kursseja ja opetusta, mihin voi osallistua vaikkei olisi mitään aikaisempaa sukelluskokemusta.

Vapaasukelluksen

Vapaasukelluksen kilpalajit suoritetaan joko altaassa tai luonnon vedessä, eli meressä tai järvessä. Altaassa kilpailtavia lajeja ovat staattinen sukellus ja pituussukellus. Staattisessa sukelluksessa lasketaan, kuinka pitkään sukeltaja pystyy pidättämään hengitystään veden alla. Yleensä sukeltaja kelluu kasvot alaspäin. Maailman ennätystä pitää ranskalainen Stephane Mifsud ajalla 11 minuuttia ja 3 sekuntia.

Pituussukelluksessa kilpaillaan siitä, kuinka pitkän matkan sukeltaja pystyy liikkumaan veden alla hengittämättä. Tämä laji voidaan suorittaa joko ilman räpylöitä, monoräpylöillä tai stereoräpylöillä, joka tuli uutena lajina ohjelmistoon vuonna 2019. Pituussukelluksen maailmanennätystä monoräpylöillä miesten puolella pitää sekä Kreikan Giorgos Panagiotakis että Puolan Mateusz Malina kumpikin 300 metrillä. Meressä suoritettava syvyyssukellus on vapaasukelluksen vanhin ja perinteisin laji. Se voidaan suorittaa joko ilman räpylöitä tai niiden kanssa. Päällä on myös täysi varustus painovyö mukaan lukien. Syvyyssukelluksen maailmanennätys on miehillä 244 metriä ja naisilla 191 metriä.

Köysiavusteinen syvyyssukellus tapahtuu köyden avulla, jota voi käyttää apuna sekä laskeutumisessa, että ylösnousussa. Laji sopii hyvin aloittelijoille, sillä köyden avulla on helpompi liikkua, sekä sitä voi käyttää apuna ylösnousussa paineentasauksen säätelyssä.

Vaihtopainosukellus ja no limits ovat lajeja, jotka on kumpikin määritelty liian vaarallisiksi kilpailtavaksi. Niistä järjestetään vain erilaisia näytöksiä, vaikka myös viralliset ennätykset sekä miesten että naisten puolella ovat olemassa. Tässä lajissa sukeltaja menee alaspäin eräänlaisen kelkan avulla, mikä mahdollistaa usein todella hurjat syvyydet. Laji kuitenkin vaatii todella paljon lihasvoimaa ja siinä on sattunut myös kuolemantapauksia. Oikein harrastettuna ja turvallisuutta noudattaen vapaasukellus on todella mielenkiintoinen tapa tutustua vedenalaiseen elämään.