Tuesday, 24 Oct 2017

Modernin tanssin vahva vaikuttaja – Pina

Philippina Bausch (27.7.1940 – 30.6.2009) oli tunnettu saksalainen modernin tanssin esiintyjä, koreografi ja tanssin opettaja – modernin tanssin sekä baletin parissa. Hänet tunnettiin taiteilijana nimellä Pina Bausch. Hänen ainutlaatuinen tyylinsä sekoitti liikettä, ääntä ja lavasteiden käytön. Bausch kehitti nykytanssin tekniikkaa nimeltä Tanztheater, joka tarkoittaa sitä, että esitys toteutetaan yhteistyössä esiintyjien kanssa esityksen aikana lavalla luodun liikemateriaalin pohjalta hyödyntäen lavalla olevia lavasteita monipuolisesti. Bausch on yksi merkittävimpiä nykytanssin vaikuttajia 1970-luvulta lähtien.

Pinan oppivuodet

Bauschilla oli jo pikkutyttönä kiinnostusta esiintymistä sekä tanssia kohtaan. 15-vuotiaana Pina hyväksyttiin Folkwangschulen taidekouluun, Folkwang Academyyn. Koulua ohjasi pioneeri Kurt Jooss, joka kehitti modernin tanssiteatterin uuden muodon, Tanztheater, joka yhdisti tanssin ja teatterin draaman keinoja vahvasti.

Bausch valmistui vuonna 1959 ja hän lähti vuonna 1960 Saksan akateemisen vaihto-ohjelman apurahalla jatkamaan opintojaan New Yorkissa Juilliard Schoolissa. Juilliardissa hänen opettajinaan olivat tunnetut tanssiopettajat Antony Tudor, José Limón, Alfredo Corvino, ja Paul Taylor. Bausch esiintyi pian Tudorissa Metropolitan Opera Ballet Companyn kanssa ja Paul Taylorin kanssa New American Balletissa. New Yorkissa Bausch esiintyi Paul Sanasardon ja Donya Feuer Dance Companyn kanssa ja teki yhteistyötä heidän kanssaan vuonna 1961. Pina totesikin New Yorkissa, että ”New York on kuin viidakko, mutta samalla se antaa sinulle täydellisen vapauden tunteen. Näiden kahden vuoden aikana olen löytänyt itseni täydellisesti.” 

Tanztheater Wuppertalin synty

Vuonna 1962 Bausch liittyi Joossin uuteen Folkwang-Ballettiin (Folkwang Ballet) solistina, ja avusti Joossia monissa kappaleissa. Vuonna 1968 hän loikin ensimmäisen koreografinsa Fragmente (Fragments), jossa käytettiin Béla Bartókin musiikkia. Vuonna 1969 hän toimi Joossin taiteellisena johtajana. Vuonna 1973 Bausch aloitti taiteellisena johtajana Wuppertalin oopperan baletissa, joka myöhemmin nimettiin Tanztheater Wuppertal Pina Bauschiksi (de), joka toimii itsenäisenä ryhmänä.

Café Müller sekä Bauschin tematiikka ja tekniikat

Bauschin tunnetuimpia teoksia on melankolinen Café Müller (1978), jossa tanssijat kompastuvat lavalle pöytiin ja tuoleihin. Bausch ohjasi useimmat tanssijat tekemään esityksen silmät sidottuina. Hänen työnsä teemoja olivat ihmissuhteet. Hänellä oli hyvin erityinen prosessi, jossa hän työsti tunteiden syntyä ja luomista yhdessä tanssijoiden kanssa. Tässä prosessissa keskiössä olivat improvisaatio ja tanssijan omien kokemusten muisti. Hän kysyi tanssijoilta kysymyksiä koskien vanhempia, lapsuutta, tunteista erityistilanteissa sekä esineiden, mieltymysten, vammojen ja pyrkimysten käytöstä. Fragmentaaristen kohtausten puitteissa tanssija sai vapaasti valita minkä tahansa ekspressiivisen tilan, oli se verbaalinen tai fyysinen, ja tällöin vastasi Bauschin esittämiin kysymyksiin. Hänen puhuessaan prosessistaan, hän sanoi: ”Ei ole kirjaa. Ei ole rakennettua tilannetta. Musiikkia ei ole. On vain elämää, ja me. Se on ehdottomasti pelottavaa tehdä työtä, kun sinulla ei ole mitään mistä pitää kiinni .” Miehen ja naisen välinen vuorovaikutus on selkein vahva teema, joka löytyy hänen työstään, joka on saanut inspiraation Pedro Almodóvarin ohjaamasta elokuvasta Talk to Her.

Pinan taiteen vaikutus muihin taitelijoihin

 Vuonna 1983 hän toimi La Principessa Lheriminan roolissa Federico Fellinin elokuvassa And the ships sails on. Vuonna 2009 Bausch aloitti yhteistyön elokuvaohjaaja Wim Wendersin kanssa 3D-dokumentin puitteissa, Pina. Elokuva sai ensi-iltansa Berliinin elokuvajuhlilla vuonna 2011. Dokumentti omistettiin Bauschin muistolle.

Bausch kuoli tupakoinnin aiheuttamaan syöpään 30. kesäkuuta 2009 Wuppertalissa, Nordrhein-Westfalenissa Saksassa 68 vuoden ikäisenä, viisi päivää diagnoosin jälkeen ja kaksi päivää ennen Wim Wenders -dokumentin ensi-iltaa.

Bauschin tyyli on vaikuttanut moniin artisteihin kuten esimerkiksi David Bowieen. Bowie suunnitteli osan 1987 Glass Spider Touristaan Bausch ja hänen taiteensa mielessään.