Monday, 16 Jul 2018

ASTANGAJOOGAN GURU PETRI RÄISÄNEN

Juha Räisänen (s. 1967) on suomalainen joogaopettaja, jolla on taustaa myös kansanparantamisessa ja luontaiskosmetologina. Hän perusti Helsingin Astanga Joogakoulun yhdessä Juha Javanaisen kanssa vuonna 1997. Räisänen on opettanut paljon ympäri maailmaa Suomen lisäksi, muun muassa Yhdysvalloissa, Japanissa ja Thaimaassa.

Räisänen suosittelee seesteisyydestä haaveileville joogaa, kasvisruokavaliota sekä yksinäisyydestä nauttimista. Levottomuuden ja yksinäisyyden tunteet voi hänen mielestään helposti kääntää voimavaraksi. Näiden kautta kumpuaa hiljaisuuden ja rauhan tila, jotka ovat luonnollinen osa jokaista ihmistä.

Räisäsen tie joogan pariin

Jääkiekko oli lapsena Räisäsen laji, ja hän pelasi sitä tosissaan. Kouluaikoinaan hänen tietään viitoitti punk-musiikki sillä hän lauloi ja soitti rumpuja punk-yhtyeessä. Hän tmatkansa joogaan vei afrikkalaisen tanssin kurssit Tanssivintillä Helsingissä. Kursseilla hän tutustui Juha Javanaiseen. Petri Räisänen opiskeli Tanssivintin aikoihin kosmetologiksi ja perusti kauneushoitolan, jossa annettiin myös vaihtoehtoisia hoitoja.

Jooga harrastuksen pariin Räisänen päätyi 21-vuotiaana, aloittaen hathajoogan parissa. Nopeasti hän siirtyi kuitenkin hieman vaativampaan astangajoogaan. Räisäsen ensimmäinen guru oli Derek Ireland sekä hänen silloinen tyttöystävänsä Radhan, jotka kävivät Suomessa vuonna 1991 opettamassa astangajoogaa.

Italialainen Lino Mielen 1994 pitämän joogakurssin innoittamana perustivat Räisänen ja hänen ystävänsä Juha Javanainen vuonna 1997 astangajoogakoulun Helsinkiin. Koulu toimii yhä aktiivisesti Helsingissä sekä muualla pääkaupunkiseudulla useassa eri toimipisteessä. Joogan harrastaminen on hyvin aktiivista ympäri Suomen, ja Räisäsen vaikutusta siihen ei voi vähätellä. Kesäisin hän pitää Lapissa kansainvälisiä joogaleirejä sekä ohjaa joogakursseja ympäri Eurooppaa sekä muun muassa myös Yhdysvalloissa, Intiassa ja Japanissa.

Räisäsen oppi-isä on intialainen Mysoressa asuva guru Sri K. Pattabhi Jois, jonka kursseilla Räisänen kävi ensimmäisen kerran vuonna 1997. Räisänen sai Joiksen myöntämän opetusluvan vuonna 2001. Räisänen on kirjoittanut vuonna 2005 suomeksi julkaistun Astangajoogakirjan yhdessä Joisin ja Sharath Rangaswamyn kanssa.

Astangajooga

Astangajooga on fyysisesti hyvin haastavaa sekä dynaamista joogaa, jossa vahva tasainen hengitys on erittäin merkittävää. Astangajoogan asentoharjoituksen eli asanoiden vaativuus lisää hyvin ja nopeasti lihaskuntoa ja elinvoimaa sekä näiden myötä terveyttä. Jooga-asentoihin yhdistetään tietoinen hengitys sekä katseen kohdistaminen ja mielen keskittäminen, harjoitus kehittää erinomaisesti kehonhallintaa sekä parantaa aistien hallintaa. Jooga myös laajentaa tietoisuutta itsestä kun kehonhallinta ja aistien hallinta vahvistuu ja paranee.

Astangajoogan taustat ovat klassisissa joogateksteissä, esimerkiksi tekstissä Rishi Patanjalin Yoga Sutra. Nykyään tunnettuja astangajoogan guruja ovat 1900-luvun intialaiset joogamestarit ovat Sri Ramamohan Brahmachari, Sri T. Krishnamacharya ja Sri K. Pattabhi Jois, jotka ovat tekstejä laatineet osaltaan että opettaneet joogaa Mysoressa.

Kahdeksan haaran menetelmä

Astanga tarkoittaa kahdeksaa osaa tai haaraa, jotka tietäjä Rishi Patanjali kirjoitti mietelauseiden muotoon teokseensa Yoga Sutra jopa jo noin 2000 vuotta sitten. Hänen tekstinsä pohjautuvat kuitenkin vielä vanhempiin veda-kirjoituksiin sekä niitä edeltäneeseen kauteen, jolloin kaikki opetukset kulkivat vain suullisena perimänä.

Asanaharjoitus on edellytys pranayaman oikeanlaiseen harjoittelemiseen, ja se on myös perusta yaman ja niyaman kehittymiselle. Kun nämä neljä ensimmäistä ulospäin suuntautunutta joogan osaa ovat harjoittelijalla hallussa, voivat neljä jälkimmäistä sisäänpäin suuntautunutta osaa avautua ajan myötä itsestään. Kehonhallinnan harjoituksien myötä on helpompi edetä vähitellen mielen hallintaan. Joogan tärkeimpänä tavoitteena on vakaa ja tasapainoinen mieli.

Joogan kahdeksan toisiaan tukevaa haaraa ovat:

  1. YAMA eli pidättäytyminen;
  2. NIYAMA eli hyveiden noudattaminen;
  3. ASANA eli asentoharjoitukset;
  4. PRANAYAMA eli hengitysharjoitukset;
  5. PRATYAHARA eli aistien vahvistuminen;
  6. DHARANA eli keskittymisen kehittyminen;
  7. DHYANA eli mietiskelyn syventyminen;
  8. SAMADHI eli mietiskelyn syventynyt tila, jossa saavuttaa tietoisuuden tilan universumista.

 

Rishi Patanjali